Kuulumisia mancholta eli otukselta <3

Vähän on oma aika ja jaksaminen kortilla, mutta tuun nyt taas kertoon vähän kuulumisia.

Itse olen astunut takas työelämään ja siihen rytmiin tottuteleminen yhdeksän kotona kulutetun vuoden jälkeen vaatii kyllä veronsa :D

No mutta. Asiat sujuu edelleen aina vaan paremmin. Pienin askelin edelleen mennään mutta kaiksesta näkee että mancho on kyllä niin meidän koira kuin vain olla ja voi. Mancholla kun oli se hampaiden näyttö vaihe päällä tuolle pikkutytölle, niin sehän meni sitten loppuaan kohti niin, että kun tyttö meni siihen koiran kohdalle leikkimään, niin mancho ikäänkuin katsoi minuun  ja varmisti että näen jos tyttö on liian kovakourainen, mä olen siinä tarttumassa tilanteeseen. Näin otus siis luotti minuun siinä, että tyttö ei saa mitä vaan hänelle tehdä.

Meillä on koirilla omat paikat, ja silloin kun koirat ovat omilla paikoillaan, lapset ei saa mennä koiraa häiritsemään. ( sama sääntö on koiran ruokailussa) Silloin tiedetään että kun otuskin omalle paikalleen vetäytyy, se haluaa olla omassa rauhassa. Kun koira makaa olohuoneen matolla, jommallakummalla, Keittiössä tai eteisessä,  hän on tavallaan vapaata riistaa. Tähän on opittu ja lasten leikkiä kestetään, ohi juoksemista ynm ja kun ei enää jaksa, otus menee ihan itse omalle paikalle. Tämä on hyvä juttu.

Olen myös oppinut lukemaan milloin on otuksella hätä :D jos nyt noita jumalattoman kamalan hajusia pieruja ei oteta huomioon :D niin mancho steppaa pitkin asuntoa levottomasti. Ei haukahda, ei ulahda, steppaa vaan. Ja tällöin mancholla on hätä. :) Sitte mennään ulos. Vaikka me oltas just tultu lenkiltä, otushan ei aina silloin kaki, niin usein voi hätä iskee sit kohta sisällä ja sit alkaa steppi.

Manchon luonne on aina vaan selvempi.

Koiralla on kyllä selvä pää, mutta ihan täysillä se ei meihin vielä ehkä luota, vaikka rakastaakin jo ihan ehdoitta meitä. Mie ku aamulla herään neljältä ja valmistaudun töihin lähtöön, mancho vähän päätään nostaa pesästään ja jatkaa uniaan. Kun tuun töistä, sen häntä heiluu niin lujaa, että koko takapuoli menee kieroon :D Ja siitä eteisestä ei eteenpäin pääse jollei ensin varaudu 10 min pituiseen rapsutustuokioon, vähintään :D Otus on niin riemuissaan joka päivä ku tuun kotiin. Milli, siis tää meen pikkukoira, koittaa kans tulla siihen tervehtiin minuu, mutta koska mancho on "vähän" isompi,raukka milli jää usein otuksen jalkoihin :D Sitten pitää iha istuutuu lattialle että saa millikin osan rapsutuksista :)

Poika kun tulee sairaalasta vkl lomille kotiin, mancho sekoo ihan totaalisesti. Otuksella ja pojallahan on siis jokin ihan käsittämätön side keskenään. Alusta asti sitä ihmettelin sitä. Aluksi vähän kauhullakin, mutta lopulta ymmärsin, että se side mikä heillä oli ensinäkemältä, on terapeuttinen vaikutus poikaani. Hän on eritysilapsi ja sanotaan, että sellaisilla on jokin yhteys eläimiin, täysin erilainen kuin meillä "normaaleilla" ikinä tulee olemaan.

Joskus otus hyppää syliin kun istun sohvalla. Mutta koska sohva on ihmisten paikka, en anna manchon siihen tulla. Meen sit ite lattialle ja mancho tunkee ahterinsa miun syliin ja kurottaa kuononsa kohti katoa ja nauttii silittelystä. Olen myös hieronut otuksen lonkkia ja poika näyttäis tykkäävän siitä.

Mancholla on suuri sydän.

Niin suuri, että hän ei edelleenkään halua meille vieraita. Kuin sanoisi, nämä on minun ihmiset, mene pois! :)

Ei tämä ongelma ole. Pitää vaan antaa otukselle tähän asiaan luottamus että ihmiset (noh, ainakaan kaikki) ei ole pahoja. Vieraisiin tutustutaan jo ulkona ja sitten yhdessä tullaan sisälle. Meillä on kyllä aikaa tähän koulutukseen. Eihän otus ole ollu meillä vasta kuin 2kk!

2kk! Enpä ole ajatellutkaan ettei siitä olekkaan tuon enempää aikaa.

Ja me ollaan kumminkin edistytty todella mahtavasti tänä aikana.

Kun joskus saamme kodin, ikioman kodin, oon kyllä päättänyt että mancho ei tuu oleen se viimeinen koira jonka otan suojiini. Tulen varmasti ottamaan ainakin yhden lisää...tai kaksi. ;)

Tähän asuntoon en sitä voi tehdä, tila ei riitä. Olemme suunnitelleet omaa taloa niin katsotaa sitten kun se haave vielä tässä toteutuu  :)

Nyt oikein mukavaa marraskuun  jatkoa kaikille!!!!