Kuulumisia

22.02.2015 15:52

Jopas onki menny aikaa kun viimeks oon tänne ehtiny kirjottaa.

Anteeks kauheesti siis siitä. Tässä välissä on kerinny vuosikin vaihtumaan :D

Miten meillä tänään menee?

Loistavasti. Muutettiin vihdoin omakotitaloon. Viikkoa ennen joulua tehtiin muutto, joten kiirettä pukkas, aidosti. Muutto saatiin kumminkin kunnialla suoritettua ja kaikki on nyt kotiutunu hyvin. Mancho tykkää uudesta kodista. Saa olla pihalla vapaana. Tätä vasta harjotellaan mutta poju on kyllä hyvin tottelevainen. Poju pelkää pimeetä. Se ollaan huomattu täälä "metsässä" asuessa. Hevosia menee paljon tässä meidän ohi, ratsuja siis. Niitä mancho yrittää välillä vahtia. Onhan ne hurjan pelottavia toki :D

Mancholla on edelleen vahva suojeluvietti eritoten perheen lapsia kohtaan. Tässä asiassa ollaan kyllä hurjasti menty eteenpäin ja poju alkaa hiljalleen uskomaan että kukaan ei tee hänen lapsilleen mitään pahaa :) Rakastun pojuun päivä päivältä enemmän. Hän on niin hellyydenkipeä otus kun vaan olla ja voi. Aamulla kun herään ja tulen olohuoneen puolelle, poju on yhtä onnellinen ihmisen näkemisestä kuin jos olisin ollut tunnin kauppareissulla :D

Jouluna meillä oli perheen toinen koira kylässä. Koira joka on jo 6 vuotias narttu. Nämä  kaksi eivät tulleet toimeen. Vaikka kyläilevä koira Siiri, oli alistuva ja osoitti heti tietävänsä kuka on koiralauman johtaja. Meidän oli pakkko hakee kummallekkin kunnon kuonokopat. Kummallekkin siksi että koska mancho oli se hyökkäävä osapuoli, tarvitsi siksi kopan ja siirille siksi että hän kyllä puolustautui voimalla ja se olikin se 5-sekuntia kun mancho oli lattialla jalat taivasta kohti ja siiri siinä kuonokoppa työnnetty manchon kurkulle. Eli siiri kyllä puolusti itseensä, sehän on melkoisen massiivinen koira manchoon verrattuna, ja siltikin, mancho ei antanut periksi. Aina haastoi riitaa vaikka siiri yritti olla sopeutuvainen, kiersi manchon paikat, kulki kuono lattiassa kiinni..silti saatiin viikon verran todistaa noin kolme kertaa päivässä takajaloillaan seisovia koiria jotka yrittivät ottaa toisistaan mittaa. Ulkoilessa tilanne oli taas aivan toinen. Koirat leikki keskenään niinkuin olisivat tunteneet toisensa aina.  Hassua...en tiedä miten mutta nää kaks koiraa tulisi saada totutettuu  toisiinsa koska siiri tulee olemaan meillä aina silloin kun miun vanhimmat muksut tulee meille. 

Mutta muuten meillä menee siis aivan loistavasti.

 

Yhteystiedot

Elämä rescue koiran kanssa! nenna77@netti.fi